Joko sinä olet vieraillut Tuusulanjärven kulttuurikohteissa? Jollet ole, on tullut aika paikata moinen aukko sivistyksessä. Varsinkin kesän pitkinä ja kauniina päivinä alueen ainutlaatuiset museot ja rakennukset, samoin kuin itse järven erityisen kaunis luontomaisema, tarjoavat hehkeän matkan syvälle suomalaisen kulttuurin syvyyksiin, vaikka vaihteluksi jalkapallon em 2024 -kisojen seuraamiselle.
Järven itä- ja pohjoisrannalla pääset nimittäin ihastelemaan maamme merkittävimpiin nimiin lukeutuvien taitelijoitten luomisen ympäristöä ja hedelmiä. Noin sadan vuoden ajan Tuusulanjärven Rantatie on erottunut edukseen kulttuurihahmojen rakastamana tyyssijana.
Lisäksi järven rannoilla isännöidään vuosittain tapahtumia, jotka löytyvät jokaisen kulttuuriystävän kalenterista. Tuusulanjärven pohjois- ja itärannoilla odottaviin kulttuuriaarteisiin on Helsingistä matkaa vain noin 30 kilometriä.
Rantatien maineikkaan taiteilijayhteisön synty
Ainutlaatuinen taiteilijayhteisö ei syntynyt Rantatien varrelle sattumalta. Järven itäpuolisko oli jo pitkään saanut luokseen pääkaupungin kerman mahtavia kesähuviloita ja maatiloja, kuten tänään hotellina ja ravintolana sekä tapahtumatalona toimiva Krapin tilan.
Lisäksi maamme kirjallisuuden isäksi ristitty Aleksis Kivi asui viimeiset elinvuotensa vain kivenheiton päässä, pikkuruisessa harmaassa mökissä. Suomen mittakaavassa erikoisen taiteilijayhteisön synty alkoi siis jo 1800-luvun loppuvuosina.
Aleksis Kiven ja Juhani Ahon taiteilijaperheen perässä alueelle suuntasivat muutkin suomalaisen taideaatelin jäsenet. Monet tuona ajan taiteilijakodeista toimivat tänään museoina, joissa jokainen pääsee kokemaan luonnon ympäröimää luomisvoimaa.
Rantatiellä viihtyneitä merkittäviä taiteilijoita
Monet Suomen taidehistorian tunnetuista henkilöistä ovat viihtyneet Tuusulanjärven rantamilla. Seuraavassa muutamia siellä pidempään asuneista taiteellisista vaikuttajista:
- Juhani Aho: Ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjailijana pidetty Juhani Aho ihastui Rantatien rauhaan ja vuokrasi sieltä perheelleen talon, joka tunnettiin sittemmin nimellä Ahola. Siellä näkivät päivänvalon monet Ahon tunnetuimmista teoksista, kuten Rautatie ja Juha. Kirjailijan rikkaasta tuotanto kattaa romaanien lisäksi novelleja ja kansakuntamme historiaa kartoittavia mittavia teoksia. Ahola toimii toukokuulta syyskuun loppuun museona, jossa voit tutustua niin Juhani Ahon kuin hänen vaimonsa elämään ja luomisen aarteisiin.
- Venny Soldan-Brofelt: kansainvälistäkin mainetta saavuttanut monialainen taiteilija asui miehensä kanssa Aholassa. Siellä hän loi niin maalauksia, kuvituksia kuin veistoksia. Hänen realistista tyylisuuntaa edustavat luomuksensa olivat useimmiten muotokuvia tai maisemia.
- Jean Sibelius: Tunnetuin suomalaissäveltäjä Jean Sibelius puolestaan rakennutti perheelleen kodin, Ainolan, Tuusulanjärven pohjoisosaan. Sibeliuksen sävellykset ovat niittäneet mainetta kautta maailman, esimerkkeinä Finlandia, Viulukonsertto, Kullervo, Karelia-sarja ja Valse-triste. Ainola pitää ovensa yleisölle avoimina toukokuun alusta syyskuun loppuun.
- Eero Järnefelt: Taidemaalari Eero Järnefelt asettui asumaan rantatien Suvirantaan. Hänen erikoisuuttaan olivat Kolin maisemat sekä merkkihenkilöitten muotokuvat. Professorinakin toiminut Järnefelt sai kansainvälistä oppia monien muitten suomalaisten taiteilijoitten tapaan Pietarissa ja Pariisissa. Rikkaasta luomisvireestä syntyivät sellaiset maalaukset kuin Raatajat rahanalaiset, Tyttö ja koira, Salon tyttö, Maisema kolilta.
- Pekka Halonen: Taidemaalari Pekka Halonen suunnitteli itse rakennuttamansa mahtavan hirsitalon, Halosenniemen, aivan Tuusulanjärven rannan kallioiselle niemelle. Halonen maalasi erityisen mielellään maisemia ja ikuisti niihin kotimaansa luonnon kauneuden. Kansallisromantiikkaa ja karenialismiä edustavista maalauksista mainittakoon vaikkapa Väinämöisen soitto, Niittomiehet, Pihlaja ja Viulunsoittaja.
- Laila Hirvisaari (os. Hietanen): mittavan tuotannon ja huimat myyntiluvut saavuttanut kirjailija Hirvisaari edustaa Rantatiellä 1900-luvun loppupuolella asuneisiin taiteilijoihin. Monet tuntevat hänen laajat romaanisarjansa – kuten Kannas ja Laatokka – mutta niiden lisäksi Hirvisaari loi televisiosarjoja ja näytelmiä.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön perintö
Vaikka rantatien varsi ja Tuusulanjärvi ei enää ole yhtä suosittu taiteilijoitten kodin valinnaksi, huokuu niiden entisen taiteilijayhteisön perintö uutta virikettä. Kulttuuri-identiteetti vaikutti tuleviin koko viime vuosisadan taiteeseen ja tuo vaikutus näkyy tänäänkin.
Esimerkkeinä voimme mainita vuosittain järjestettävät kulttuuritapahtumat. Niiden aatelia edustaa Tuusulan taiteiden yö, joka elokuisin kerää valtaisan osallistujamäärän eri puolilta Suomea. Järvenpään heinäkuinen Puistoblues puolestaan houkuttelee Rantapuistoon mittavan kaartin kansainvälisiä ja kotimaisia esiintyjiä ja tietysti heidän esityksistään nauttivia katselijoita.
Tuusula viikko pursuaa sekin kesällä kulttuuria erilaisten tapahtumien ja markkinoitten muodossa. Lisäksi esimerkiksi Järvenpään Taiteilijakoti -yhdistys tekee kaikkensa pitääkseen Tuusulanjärven suomalaisen kulttuurikartan merkittävänä kohteena.
No Comment! Be the first one.